keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kehittämishankkeen Loppuraportti

Rahulan koulu rules
- YHDESSÄ TEKEMINEN



Katariina Vilén
Rahulan koulun rehtori, Mikkeli

JET- Innovaatiojohtajakoulutus
( asiakaslähtöinen palvelujohtaminen )
2010-2011


Muutama kohta loppuraportista.




1. ESIPUHE

Mikkelin kaupunki on vahvistanut profiiliaan dynaamisena kaupunkina, kirjoittavat Tuula Siljanen ja Ulla Keto Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Kirjoitus perustuu Mikkelin kehittämishankkeiden tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta tehtyyn arviointiin.
(Helmi lehti; Mikkelin kaupungin henkilöstölehti 2/2011)

Tuohon on helppo yhtyä, kun on seurannut näköalapaikalta niin ”vanhana mikkeliläisenä” kuin Mikkelin kaupungin työntekijänä, rehtorina ja JET- opiskelijana Mikkelin muutosta.
Muutosohjelma on ollut laaja sisältäen erilaisia hankkeita sekä uusia yhteisöllisiä toimintatapoja. Tästä esimerkkinä mm. Minun Mikkelini nettisivut. Sinne meidänkin JET-hankkeita laitettiin kommentoitavaksi, mutta valitettavasti vähänlaisesti taisi tulla kommentteja.

Muutos näkyy ainakin katukuvassa ja mediassa, asennepuoli kääntyy aina hitaammin täällä Savossa. Idols Alistakin imettiin kaikki markkina-arvo aina sivistystoimenjohtajaa myöten. Nyt tavoitteet on kerrottu selkeästi kaikille kuntalaisille; olemme matkalla Suomen kaupunkien TOP-kymppikerhoon! Ja näinhän se on; kuntalaiset voivat ja heidän myös täytyy itse vaikuttaa kaupunkinsa imagoon ja mieluiten sillä positiivisella tavalla. Myhäilevästä Mikkelistä on helppo luopua, jos tilalle tulee jotakin uutta ja innovatiivista.

JET- koulutuksessa on parasta antia ovat olleet lähipäivät. Luennoitsijat ovat antaneet omalla erikoisosaamisellaan uusia näkökulmia ja ajatuksia. Myös yhteiset keskustelut ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Ilmapiiri ryhmässämme on ollut avoin ja yhteistyö ja ymmärrys eri hallintokuntien välillä on varmasti lisääntynyt.
Olen myös saanut uusia työkaluja ”rehtorin työkalupakkiin” ja olenkin niitä myös kokeilut tosin joskus vaihtelevalla menestyksellä käytännössä.

Ilman suurta innostusta projektiini olisin kokenut sen varmasti raskaaksi, sillä työtunteja kului paljon, etenkin kevätlukukaudella Rahula rules – kesätapahtuman suunnitteluryhmän vetovastuussa. Myös henkilökuntani sitouttaminen tuntui paikoitellen haasteelliselta, varsinkin kun tietää kuinka paljon opettajilla on haasteita tänä päivänä omassa perustyössäänkin. Tosin liikkuessamme perustehtävämme äärellä, eli koulun ja kodin välisessä vuorovaikutuksessa ei perusteluja projektille tarvittu.

Mietin projektin jälkeen millä tavalla kehittämisprojektini oli hyödyllinen omalle organisaatiolleni ja miten se kehitti työyhteisön toimintaa. Usko, että koulun ja kodin välinen yhteistyö on ollut vuorovaikutteisempaa ja tiedonkulku on entisestään parantunut. Myös huoltajien toiveita on pystytty ottamaan paremmin huomioon. Myös koulun ja kylän välinen suhde on entisestään lähentynyt.
Ainakin projekti tuki henkilökohtaista oppimistani ja auttoi toteuttamaan Mikkelin kaupungin strategiaa.
Myös yhteisen tekemisen kynnys kylän eri toimijoiden kanssa on edelleen madaltunut. Koimme rutkasti yhdessä tekemisen iloa; yhteisöllisyyttä, vaikuttamismahdollisuutta, osallistumista, vastuullisuutta, sitoutumista ja ONNISTUMISTA.
Osaltaan myös Rahulan tunnettavuus parantui onnistuneen projektin myötä.

Niin JET-koulutus kuin kehittämisprojektini Rahulan koulu rules- yhdessä tekeminen ovat omalta osaltaan lisänneet avoimuutta ja yhdessä tekemisen kulttuuria Rahulassa.

Monen ihmisen talkoohenki teki vaikutuksen. Tässä mainittakoon heistä muutama. Koulumme neuvottelukunnan puheenjohtaja Kirsi Torkkeli sekä kyläläinen Tuula Valjakka (jonka lapset ovat jo lentäneet Rahulan koulusta ulos). Kiitos tuhannesti siitä isosta työpanoksesta jonka teitte projektin eteen. Kirsi etenkin letunpaiston, mainonnan ja tapahtuman ”juontamisen” osalta. Ilman Tuulaa meidän tapahtuman mainonnan ilme ei olisi ollut niin yhtäläinen ja kesäinen. Erityiskiitokset kuuluvat myös yrittäjille Jussi Saariselle, Tero Puikkoselle sekä Pauliina Parkkiselle. Ilman teitä ei Rahulan seudun yritysluetteloa 2011 olisi koskaan syntynyt.
Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kuuluu iso kiitos Matti Piispalle, jota voisi kutsua koulumme kummisedäksi. Matti lahjoitti 60-vuotislahjarahansa Rahulan koulun oppilaiden hyväksi! Myös ilman Matin kattavaa juhlakalusteapua (katoksia, pöytiä, tuoleja, liinoja yms.) olisimme olleet pulassa.

Kiitos vielä loistavalle Jaana Utille innostavista sessioista ja rajoja rikkovasta ajattelusta. Hänen ansiostaan opin, mitä käyttäjälähtöisyys on. Se on mm. kahvin, korvapuustin tai tuoreen leivän tuoksua. Näistä kahvitteluhetkistä nautimme myös suunnittelutyöryhmän kokouksissa, kun koulumme keittäjä Eija Häkkinen hemmotteli meitä maittavilla iltakahveilla.
Minustakin sääntöjen noudattaminen on joskus tylsää. Rikkomalla rajoja ja arkirutiineja löytää usein uutta ja parempaa tilalle. Jaanaa siteeraten: ”On helpompi pyydellä anteeksi jälkikäteen, kuin saada lupa.”

Lämmin halaus myös kollegalleni Kirsi-Maria Hamoselle. Täydennämme hyvin toinen toisiamme ja työn tekeminen, samoin kuin opiskelukin sujuu kanssasi kuin leikki. Tavoitteet pitää olla korkealla, olkoon se sitten vaikka uudessa jakkupuvussa.

Kiitos lapsilleni siitä, että jaksoitte muistuttaa äitiä välillä liiasta työnteosta/opiskelusta.
”Kun antaa pikkusormen, se vie helposti koko käden.”
Miehelleni annan kiitosta niistä hedelmällisistä johtamiseen liittyvistä keskusteluista joita kävimme koulutuksen eri vaiheissa.
Kokemus on hyvä opettaja, jos siitä osaa ottaa opikseen.

Toivon nyt koulutuksen loputtua olevani avarakatseisempi kansankynttilä, avoimempi esimies ja läsnä olevampi äiti ja vaimo.



1. PROJEKTIN TAUSTA

Kehittämisprojektini lähtökohtana oli Mikkelin kaupungin strategia: Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla.
Rahulan kylä tosin sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Saimaasta Kaihlasen rannalla, mutta sillä ei liene merkitystä satojen järvien Mikkelissä.
Strategian tavoitteiden mukaisesti tavoitteena tulee olla lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen.
Tavoitteena on
1. Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä.
2. Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö
3. Vetovoimainen kasvukeskus.
Näillä kaikilla pyritään siis lisäämään tuottavuutta, hyvinvointia ja asiakaslähtöisyyttä Mikkelissä ja miksei myös Rahulan kylässä.

Mitä sitten on asiakas- ja käyttäjälähtöisyys?
Yritin kerätä asiakas- ja käyttäjätietoa kylältä. Tältä pohjalta pyrin järjestämään ja luomaan osuvia palveluja ja vielä mahdollisimman oikeaan aikaan. Päämääränä oli tehdä jotakin uutta yhdessä koko kylän toimijoiden voimin.
Tavoitteena oli yhteisöllisyyden lisääntyminen Rahulan kylällä. Yhdessä tekemällä oppisimme tuntemaan paremmin toisemme ja kylkiäisinä vielä lisäisimme ennestään Rahulan kylän tunnettavuutta.

Päätimme järjestää yhdessä Rahula rules- kesätapahtuman 2.6.2011. Samana päivänä päätettiiin vietettää myös koulun kevätjuhla.
Rahula rules- kesätapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa onnistuimme yli odotusten. Nähtävissä oli koko sykli aina informaatiovaiheesta, osallisuuteen ja voimaantumiseen.
Olemassa olevat resurssit ja osaaminen suunnattiin mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikkelin koulutoimessa painotettiin lukuvuonna 2010-2011 koulun ja kodin välistä yhteistyöstä, joten halusin sen näkyvän myös kehittämisprojektissani.
Kehittäessämme oppilaitosturvallisuutta lukuvuonna 2010-2011 otimme luokissa käyttöön Opettajien turvallisuuskansiot. Kansiot sijaitsevat jokaisessa luokassa opettajan lukollisessa pöytälaatikossa ja ne toimivat samalla koulun perehdyttämiskansioina. Kansiot päivitetään joka lukuvuoden alussa. Niihin sisällytettiin mm. koulun yhteisesti kirjoitettu toimintakulttuuri, työajat, lukuvuositiedote ja oppilaiden yhteystiedot jne. Kansioissa on myös lomakkeet joilla ilmoitetaan koteihin unohdukset ja koululla tapahtuneet asiat, joista vanhempien on hyvä tietää. Näin koulu varmistaa, että tieto kulkee kotiin ja samalla se myös kirjautuu koululle.
Pidämme kokemuksesta erittäin tärkeänä huoltajien tapaamisia vanhempainvarteissa. Nyt halusimme kehittää keskustelujen laatua.
Myös oppilaan itsearviointia tulee kehittää.

Koulun tiedottaminen tapahtuu pääasiassa koulun blogin kautta, joten sitä haluttiin myös monipuolistaa ja kehittää. Myös käyttöä tulee kehittää oppilaskeskeisempään suuntaan ja opettajia tulee sitouttaa sen käyttöön.
Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.
Tästä johtuen halusimme kehittää myös näitä muita tapoja, joilla voimme turvata riittävän ja monipuolisen arviointipalautteen.
Rahulan kylä valittiin vuonna 2009 Etelä-Savon Vuoden kyläksi, joten kylä on jo ennestään hyvin asiakas- ja käyttäjälähtöinen.
Monipuolista toimintaa on paljon tarjolla omalla kylällä ja koulu Rahula-salineen on selkeästi koko kylän toiminnan keskipiste. Näinhän usein onkin hajasijoitusalueilla.

Rahulan koulun huoltajien aktiivisuudesta on hyvänä näyttönä se, että kylällä toimii pakollisen neuvottelukunnan lisäksi myös Rahulan koulun vanhempainyhdistys ITU ry.
Koulun neuvottelukunnan tärkeimpänä tehtävänä on edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä
sekä osallistua koulun kehittämistyöhön
sekä antaa tarvittaessa koulun toimintaan liittyviä lausuntoja ja tehdä esityksiä. Neuvottelukunta toimii myös yhteistyölinkkinä työelämään tai tässä tarkoituksessa tuoda oppilaitoksen opetustyöhön ja opetussuunnitelmiin työelämän näkemykset ja kannanotot.

Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Se myös tukee kotia ja koulua niiden pyrkimyksissä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää heidän tasapainoista ja monipuolista kehitystä.
ITU voi myös tuoda vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä
sekä toimia oppilaiden ja vanhempien yhteistyöelimenä.

Käytännössä neuvottelukunta on järjestänyt koulun kanssa vanhempainiltoja ja vanhempainyhdistys on hankkinut varoja oppilaiden virkistystoimintaan. Vanhempainiltoja on haluttu viedä jatkossa yhä enemmän huoltajien toiveiden mukaisesti.

Myös Rahulan koulun yksi neljästä päätoiminta-ajatuksesta on
koulun jatkuva kehittäminen yhteistyössä vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Koulu onkin tehnyt lukuvuosittain yhteistyötä kylän eri toimijoiden kanssa, kuten eri järjestöjen ja yksittäisten yrittäjien kanssa.
Joskus kylällä on ollut havaittavissa päällekkäisyyttä tapahtumien järjestelyissä tai tietämättömyyttä toisten tekemisistä. Kylälle on myös rakennettu paljon uusia taloja ja niinpä kaikki kyläläiset eivät tunne toisiaan. Tällöin myös osallistumiskynnys kylän tapahtumiin voi olla korkea.
Tulee myös muistaa, että pienehkössä kylässä oppilaiden huoltajat ovat myös suuri osa kyläläisiä ja kylän toimijoita. Tämä näkyi erityisesti Rahula rules –kesätapahtuman järjestelyissä, joissa sama henkilö saattoi olla mukana useammassa kylän seurassa ja yhdistyksessä aktiivisena toimijana.

Heimarissa 16.3. mahdollistajat antoivat hyvää palautetta kehittämisprojektista. Tosin vasta tuolloin kehittämisprojektini tavoitteet kristallisoituivat itsellenikin ja projektin nimikin muuttui. Yhteistyö vaihtui yhdessä tekemiseksi.
Merkkivalo hankkeelle näytti vihreää.

Tässä muutama poiminta mahdollistajien kommenteista:
Älyttömän hyvä, konkreettinen, selkeä hanke.
Vuorovaikutteisuutta, yhdessä tekemistä.
Hienoa, että yhteisöllisyyttä luodaan ja edistetään.
Hyvällä tavalla viety asioita konkretiaan.
Yhteistyö viety hyvin kylän keskuuteen.
Koulun juhlien monimuotoistaminen hienoa.
Osallistaminen, hyvinvointia kylälle, kodin ja koulun yhteistyötä
Strategian mukainen
Hienoa, että strategiaa tehdään kyläkoululla
Kaupunkilaisten mukaan ottaminen hienoa.

5. JOHTOPÄÄTÖKSET, JATKOSUUNNITELMAT

Koulun ja kodin välistä yhteistyötä on luonnollista kehittää jatkossakin. Aloitetaanhan vuorovaikutus huoltajien kanssa jo ennen koulun alkua erilaisilla kirjallisilla materiaaleilla ja tapaamisella koulupaikan selvittyä. Toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, koulutuksen arvostamiseen sekä koulun ilmapiiriin Jos vanhempien ja opettajien kokemukset yhteistyöstä ovat positiivisia ja vuorovaikutus on avointa ja mutkatonta , voivat koulu ja koti yhdessä tukea lapsen oppimista ja hyvinvointia ja yhteinen kasvatusvastuu toteutuu parhaalla tavalla. (Kodin ja koulun välisen viestinnän opas vantaalaisille 1-9 vuosiluokkien kouluille). Jatkossa voisimmekin miettiä, mitkä ovat Rahulan koulun yhtenäiset viestinnän ja vuorovaikutuksen periaatteet, vaikka jokainen henkilö toimiikin omalla persoonallisella tavallaan. Tällaisiin yhteisesti sovittuihin periaatteisiin voisivat kuulua seuraavia viestinnän välineitä ja muotoja, kuten vanhempainillat, keskustelut ja palaverit, vanhempainvartit, tiedotteet, yhteistyöpäivät ja sähköiset välineet (blogi, Wilma). Jatkossakin pyrimme kehittämään yhteistyötämme huoltajien toiveiden suuntaisesti.

Rahula rules- kesätapahtuma oli menestys. Sää suosi ulkotapahtumaamme ja kävijöitä oli n. 500 aina kaupungista ja Anttolasta asti. Kovasti on kyselty, onko jatkoa tulossa? Valmis formaatti on syntynyt, mutta itse en ole valmis vetämään vuosittaista tapahtumaa. Toivottavasti jokin yhteistyökumppanimme (NoNs) innostuu asiasta ja ottaa vetovastuun, vaikkapa vuorovuosina. Tapahtumahan voisi olla vuosittain hiukan erilainen. Koulu olisi varmasti mukana tapahtumassa omalta osaltaan, muutoinkin kuin tapahtumapaikkana.

Erityisen iloinen olen paikallisten yrittäjien panoksesta projektissamme. Yrittäjät itse innovoivat Rahulan seudun yritysluettelo 2011:sta sekä rahoittivat sen esitteeseen myytävällä mainostilalla. Kyse on siis paikallisesta yritysesitteestä, jota alueen yritykset voivat nyt jakaa asiakkailleen. Parasta pr-työtä alueellemme, sillä sillä voi olla jopa työllistävää vaikutusta alueelle. Tarkoitus on jatkossa päivittää tietoja ja ottaa tarvittaessa uusia painoksia esitteestä.
Hämmästytti myös se verkostojen määrä ja osaamisen kirjo joka yrittäjillä on. Asia kuin asia järjestyi käden käänteessä. Säästimme myös pitkän pennin käyttämällä olemassa olevia kontakteja esim. mainonnassa ja painamisessa.

Parhaillaan koulu ja kylä elävät edelleenkin toisiaan tukevassa symbioosissa, kuten Karlberg-Granlund (2009) havaitsi tutkimuksessaan. Yhteisöllistä merkitystä on korostanut entisestään se, että nykypäivänä koulu on monella kylällä sekä viimeinen julkinen palvelu että ylipäätään viimeinen palvelu kaupan, postin ja pankin jo lopetettua. Näin myös Rahulassa.

Yleensä kunnissa arvostetaan kylien omatoimisuutta ja kehittämisen lähtemistä kylistä itsestään. Valitettavasti Mustakankaan (ym.2004) havaintojen mukaan kylien omaehtoisuuden lisäämiseen suhtaudutaan kuitenkin varovaisesti. Niinpä omaehtoisuuden tukeminen kohdistuu enimmäkseen hankkeiden avulla, ei niinkään kuntalähtöiseen maaseudun kehittämiseen.
Hankkeiden myötä kunnan asema on vaihtunut vaatimusten kohteena olemisesta yhteistyökumppaniksi. Kylän näkökulmasta tavoitteena tässä on, että kunta tunnistaisi yhteisöllisyyden ja sen edistämisen tärkeyden. (Eira Korpinen, Eläköön kyläkoulu 2010)
Kylien aseman vahvistaminen kunnassa edellyttää nykyistä systemaattisempaa kylien kehittämistä.

Apuna voisi olla KYLÄSUUNNITELMAT. Kyläsuunnitelman laatiminen on kylälle keino lisätä itsetuntemusta, pohtia kylän sisäistä hallintaa sekä nähdä tuttu ympäristö uudelleen.
Kyläsuunnitelmien anti kunnalle riippuu siitä, miten ne kiinnittyvät kunnan strategiaan, toisin sanoen millä keinoilla kyläsuunnitelmat kytkeytyvät osaksi kunnan kokonaisuuden kehittämistä.
Rahulan kylällä on suunniteltu joskus aikaisemmin kyläsuunnitelman tekemistä (NoNs= kylätoimikunta), mutta sen tekeminen kariutui.

Rahula rules- kesätapahtuman suunnittelurukkasta voisi hyvinkin käyttää myös kyläsuunnitelman työrukkasena. Porukka oli sitoutunut, innokas ja innovatiivinen. Siinä on myös hyvin edustettuna kaikki Rahulan koulualueen toimijat.
Toinen asia taas on, mikä on kyläsuunnittelu kyläkoulujen näkökulmasta.
Miten koulu esittäytyy kyläsuunnitelmassa palvelurakenteen perustana tai sen osana? (Eläköön kyläkoulu 2010)

Kyläkoulujen vetovoima on muuttajien keskuudessa on säilynyt.
Kyläkoulu on ollut palveluista ainoa, jonka läheisellä sijainnilla on havaittu olevan suurta merkitystä maallemuuttajalle. (Heikkinen ym. 2003, Kytö&Aalto 2006)
Noin kuukausi sitten vastasin puheluun, jossa nainen tiedusteli koulunkäyntimahdollisuuksia Rahulan koulussa. Tiedustellessani lapsen ikää, kävi ilmi, että lapsia ei vielä nuorella parilla ollut, mutta he suunnittelivat tontin ostamista läheltä koulualuettamme. Nuoripari halusi mahdolliset tulevat lapsensa ehdottomasti Rahulan kouluun!


Maaseudun pienistä kyläkouluista olisi malliksi myös muille opinahjoille.
Tätä mieltä on kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen (L-S 6.6.2010), joka on väitöstyössään tutkinut kyläkoulujen nykytilaa opettajien käytännönkokemusten perusteella.
Tulos on se että, pienet koulut ovat erinomaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä. Niiden suurin vahvuus on yhteisöllisyys.


Kirjoittaessani tätä projektia olisin mieluummin käyttänyt koko ajan sanaa MEIDÄN projektissamme. Sillä siltä se on tuntunut.
Yhdessä me sen teimme. Edes heliumpullon puuttuminen Rahula rules -kesätapahtumassa ei ollut este ilmapallojen olemassaoloon. Ne puhallettiin talkoovoimalla keuhkoilla ja katsottiin jännityksellä kenen pallo nousee ilmaan. ”Takaoven” kautta suhteilla saatiin sitä heliumiakin…
Lämmin kiitos siis vielä kaikille mukana olleille!
Yhdessä olemme enemmän!




















2. KEHITTÄMISPROJEKTI:



RAHULAN KOULU RULES- YHDESSÄ TEKEMINEN

TAVOITE 1.
§ Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen

TAVOITE 2.

§ Rahulan koulun ja kylän toimijoiden
välisen yhteistyön kehittäminen.
§ Järjestää keväällä koko kylän tapahtuma, jossa pidetään samalla koulun kevätjuhla
§ Lisätä yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä

JET-koulutus päättyi

Rahulan koulu rules-yhdessä tekeminen oli JET-koulutuksessani kehittämisprojektini nimi ja nyt siitä on valmistunut jo loppuraporttikin. Toki yhdessä tekeminen kylällä jatkuu ja olemmekin jo pitäneet kaksi yhteistyötä lisäävää palaveria tänä syksynä; neuvottelukunta ja ITU kokoontuivat miettimään uusia yhteistyömuotoja ja Rahula-salin käyttäjät miettivät yhteisiä salinkäyttösääntöjä ja liikuntavälinevaraston uudelleen järjestämistä.

Valmennusohjelmilla välineitä parempaantuottavuuteen ja asiakashyötyynMikkelin kaupungilla toteutetut kaksi laajaa valmennusohjelmaa, Innovaatiojohtaja ja Palveluosaaja, päättyivät loppuseminaariin joka pidettiin 19.11.2011 kaupungintalolla. Päättyneiden ohjelmien arviointi osoittaa, että ohjelmissa onnistuttiin hyvin. Valmennettavilta saatu palaute oli hyvää, keskiarvon ollessa noin neljä asteikolla 1-5. Erityisen hyvinä valmennettavat pitivät kouluttajien ammattitaitoa, valmennusmateriaaleja ja –menetelmiä. Myös valmennuksia koordinoinut yhteyshenkilö Aspectum Oy:stä keräsi kiitosta osallistujilta.Valmennusohjelmissa kehitettiin uusia toimintatapoja, tapoja kohdata ja osallistaa asiakkaita sekä johtaa kuntatyötä entistä tuottavammaksi. Monet valmennusohjelmissa syntyneet uudistetut toimintatavat on jo viety käytäntöön.Valmennusohjelmat ovat osa kaupungin strategista uudistamista ja valtuuston tahtotilan toteuttamista. Kaupunki on halunnut painottaa yksittäisten kehittämistoimenpiteiden sijaan laajempia, pitkäjänteisiä kehittämisprosesseja. Nyt päättyneet kaksi valmennusohjelmaa saavatkin jatkoa ja käynnistymässä on seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen kohdentuva Palveluosaaja II ja neljäs johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä valmennus. Näissäkin valmennuksissa painotetaan kaupungin parempaa tuottavuutta, asiakashyötyä, henkilöstötyytyväisyyttä ja mainekuvaa. Valmennusohjelmissa käyttöönotettua ohjausryhmätyöskentelyä jatketaan ohjelmien hyötyjen ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. (lähde: Mikkelin kaulungin nettisivut)

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Rahulan koulu kiittää yhteistyökumppaneitaan

Yhteistyössä on voimaa.
Mielestämme onnistuimme luomaan monipuolisen, iloisen ja virikkeellisen tapahtuman yhdessä. Osasimme hyödyntää hyvin kaikkien osaamista ja vahvuuksia.
Oli jopa havaittavissa yhdessä tekemisen iloa!
Pieniä yllätyksiäkin tuli, kuten esim. heliumpullon puuttuminen, samoin kuin polttopuidenkin tilapäinen vaje, mutta verkostoja käyttäen asiat hoituivat käden käänteessä.
Mikään lenkki ei pettänyt ja kaikki hoitivat lupaamansa tehtävät vastuullisesti ja vielä ilonkautta.

Talouspuolikin meni hyvin:
kirppispaikkojen vuokrarahat 60 €
yrittäjien arvat 688,20 €
lettujen paistaminen 68,00 €
oppilaskunnan kirpputoripöytä 101,60€
ym. tulot esim. ITU

Nyt maksellaan laskuja ja näyttää siltä, että yrittäjien rahoja jää ylikin.
Mietitään sitten yhdessä, mitä niillä teemme.

Koulun piha oli tyhjä jo klo 15.30, joten meillä on ollut tosi tehokasta tiimityötä.

Lämmin KIITOS vielä kaikille mukana olleille!

Nyt sulatellaan ja nautitaan kesästä!


t. Katariina ja Rahulan koulun väki


PS. Laitamme vielä yhteisen kiitoksen tapahtumasta Länsi-Savoon.

torstai 2. kesäkuuta 2011

Rahula rules -kesätapahtuma 2.6.2011

Kiitos kaikille Rahula rules -kesätapahtumaan osallistujille

Päivä ylitti kaikki odotuket. Sää oli juuri sopivanlainen ja ihmisiä oli useampi sata. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida.
Saamamme palautteen perusteella vieraat viihtyivät ja ohjelmatarjonnasta löytyi kaikille jotakin.
Omasta puolestani haluan vielä kerran kiittää ns. työrukkasta, eli tapahtuman suunnitteluryhmää, sekä kaikkia niitä, jotka osallituivat päivän läpivientiin.
Julistetaan näin kesä alkaneeksi.

t. Katariina

maanantai 30. toukokuuta 2011

KESKIVIIKKONA 1.6. klo 13.30 alkavat valmistelut paikan päällä Rahulan koululla

Olette tervetulleita tekemään koululle valmisteluja heti koulupäivän jälkeen klo 13.30. Itse käyn välillä kaupungilla, mutta palaan paikalle klo 17.00.
Liikenteen ohjaajilla on palaveri klo 18.00.
Aurinkoista päivää toivoen myös helatorstaina.

t. Katariina